Kun keskittymiskyky on koetuksella
Helsingin Sanomien toimittaja Tuomo Yrttiaho haastatteli minua tänään ilmestyneeseen otsikossa mainittuun artikkeliin (20.1.2025) keskittymisestä ja siitä, miten nykyajan haasteet vaikuttavat siihen niin koulussa kuin muuallakin. Keskustelumme pohjalta haluan jakaa ajatuksiani ja kokemuksiani sekä opettajana että tietokirjailijana. Uusimmassa kirjassani Kesytä levoton mieli – keskittymisen käsikirja (Viisas Elämä, 2025) pyrin tarjoamaan konkreettisia vinkkejä, joiden avulla keskittymiskykyä voi kehittää.
Keskittyminen on muuttunut lyhytkestoisemmaksi
Omien kokemusteni perusteella keskittyminen on muuttunut. Teknologia, erityisesti älypuhelimet, tuo lisähaasteita niin nuorille kuin aikuisille. Koulumaailmassa tämä näkyy selkeästi: oppilaiden huomio herpaantuu helposti, eikä aina voi olla varma, mitä he laitteillaan tekevät. Esimerkiksi tietokoneet ja tabletit voivat olla hyödyllisiä työvälineitä, mutta niiden tehokas käyttö vaatii ohjausta ja valvontaa.
On kuitenkin muistettava, ettei teknologia ole ainoa syy. Keskittymiseen vaikuttavat monet muutkin asiat: väsymys, sosiaaliset suhteet, elämän murheet ja jopa välituntien tapahtumat. Nämä kaikki muodostavat kokonaisuuden, jossa opettajan rooli on keskeinen. Minun tehtäväni opettajana on luoda oppimisympäristö, joka auttaa keskittymään ja tukee oppilaiden oppimista. En minä siinä aina onnistu, useinkaan en pääse vaikuttamaan fyysiseen ympäristöön tai oppilaiden vireystilaan.
Opettajana keskittymisen tukena
Olen aina ajatellut, että opettajan tehtävä on muutakin kuin vain tiedon jakamista. Keskittymiskyvyn tukeminen on osa ammattitaitoa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi oppituntien pilkkomista pienempiin osiin, monipuolisten menetelmien käyttämistä ja keskustelevaa opetusta. Yksi menetelmä, johon luotan, on pomodoro-tekniikka: keskittyminen tiettyyn asiaan lyhyen ajan, jonka jälkeen pidetään tauko. Tehdään silloin jotain aivan muuta. Tällä tavalla oppiminen pysyy intensiivisenä, mutta ei uuvuta.
Myös positiivinen kannustaminen ja vuorovaikutus ovat minulle tärkeitä. Pyrin saamaan mukaan myös ne oppilaat, joiden huomio harhailee. Joskus kysyn juuri heiltä, mitä mieltä he ovat, vaikka vastaus ei olisi täysin oikea. Usein pienikin osallistuminen saa heidät tuntemaan itsensä osaksi oppituntia ja parantaa keskittymiskykyä. Myönteinen ilmapiiri tarttuu helposti muihin oppilaisiin, ja tämä luo koko ryhmälle paremmat edellytykset oppia.
Yhteiskunnallinen keskustelu keskittymisestä
Keskittymisestä käyty keskustelu on monesti keskittynyt teknologian rajoittamiseen. Esimerkiksi älypuhelinten käytön rajoittaminen oppitunneilla on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei yksin riitä. Keskittymiskykyä on tarkasteltava kokonaisuutena, johon vaikuttavat niin opetusmenetelmät kuin oppilaiden hyvinvointi.
Opettajana minun on sopeutettava työskentelytapani ryhmän tarpeisiin. Joskus rennompi ote toimii parhaiten, toisinaan taas tarvitaan jämäkämpää linjaa. Tämä jatkuva mukautuminen on haastavaa, mutta samalla juuri se tekee opettajan työstä palkitsevaa.
Lopuksi: Mitä voimme oppia?
Haluan korostaa, ettei keskittymiskyvyn tukeminen ole pelkästään opettajien tai oppilaiden vastuulla. Se on yhteinen haaste, jossa jokaisella on roolinsa. Kirjassani tarjoan konkreettisia keinoja, jotka voivat auttaa niin oppitunneilla kuin arjen muissa tilanteissa. Olipa kyse rauhallisen jazz-musiikin kuuntelusta, oppituntien rakenteesta tai kannustavan ilmapiirin luomisesta, nämä keinot voivat auttaa meitä kaikkia kesyttämään levotonta mieltämme.
Keskittymiskyvyn kehittäminen on matka, joka vaatii aikaa ja harjoitusta. Olen itsekin huomannut, miten pienillä muutoksilla voi olla suuri vaikutus. Toivon, että kirjan ja näiden ajatusten kautta voin tarjota välineitä, joiden avulla tämä matka on hieman helpompi.
Olen jyväskyläläinen tietokirjailija ja opettaja. Uusin tietokirjani Kesytä levoton mieli – Keskittymisen käsikirja käsittelee keskittymistä ja keskittymisessä kehittymistä. Aiempia tietokirjojani ovat Tietotekniikka ja Robotiikka ja tekoäly – Johdatus aiheeseen.
Kirjoittamisen ohella työskentelen tietotekniikan opettajana Jyväskylän yliopistossa ja uskonnon opettajana Jyvässeudun peruskouluissa ja lukioissa.
Submit your review | |