Ajankohtaista
Nälkäluokitus – Dokumentaarinen romaani ilmestyy vuonna 2026
Nälkäluokitus kertoo Naftali Frenkelin tarinan ja sukeltaa hämäräperäisen miehen mieleen. Frenkelin ajatuksenjuoksu ja aforistiset muistiinpanot täyttävät historian aukot. Faktaa ja mielikuvitusta yhdistelemällä piirtyy pelottavan uskottava kuva miehestä, jolle tehokkuus oli korkein päämäärä ja jonka ihanteena oli itsestään toimiva, inhimillisistä tekijöistä riippumaton järjestelmä. Nälkäluokitus ei ole pelkästään historiallinen muotokuva, vaan moneen suuntaan avautuva tutkielma jokaiseen keskitettyyn järjestelmään väistämättä sisältyvästä epäinhimillisyydestä.
Naftali Frenkeliä (1883-1960) on sanottu Neuvostoliiton GULAG-vankileirijärjestelmän isäksi. Hän toimi asiantuntijana 1930- ja 40-luvuilla useiden vankileirien johdossa sekä vastasi orjatyövoimalla rakennettujen Vienanmeren-Itämeren kanavan ja Baikalin-Amurin rautatien rakentamisesta. Frenkel loi järjestelmän, jossa tehokkaasta työnteosta palkittiin suuremmilla ruoka-annoksilla ja tehottomaan reagoitiin annoksia pienentämällä. Tämä ”nälkäluokitus” jakoi vangit selviytyviin ja tuhoon tuomittuihin. Ansioistaan Frenkel palkittiin kolmesti Leninin kunniamerkillä.
Lapsen itsetunnon vahvistaminen – Uusi kirja ilmestyy helmikuussa 2026
Kirjassa syvennytään lapsen itsetunnon perusteisiin, kuten varhaisen vuorovaikutuksen, kiintymyssuhteen ja positiivisen palautteen merkitykseen. Kirja auttaa aikuisia ymmärtämään, kuinka turvallinen, rakastava ja kannustava kasvuympäristö muovaa lapsen minäkuvaa ja tukee hänen kasvuaan itsevarmaksi ja tasapainoiseksi aikuiseksi.
Kirja sisältää käytännön vinkkejä rajojen asettamiseen, kommunikaation parantamiseen ja lasten itsemyötätunnon kehittämiseen. Lisäksi kirjassa käsitellään haastavien tilanteiden kohtaamista, ratkaisukeskeisyyttä ja jatkuvan tuen merkitystä lapsen kasvussa.
Tekoäly- ja somepajat Lahden Renkomäen kirjastossa 28.10.2025 klo 16
Tekoälytön vai tekoälypää? Sosiaalista mediaa vai somessa mesoamista? Testataan ja tehdään yhdessä! Ensimmäisessä klo 16 alkavassa pajassa keskitymme tekoälyyn ja klo 17 sosiaalisen median käyttöön. Välissä 15 min tauko. Voit osallistua molempiin tai vaikka vain toiseen. Ota oma älylaite mukaan.
Pajoja vetää robotiikan ja tekoälyn tutkija Pasi Hänninen.
Pajat ovat maksuttomia, avoimia ja suunnattu noin 10–12-vuotiaille vanhemman kanssa tai ilman. Mukaan mahtuu noin 20 ensimmäistä. Voit varmistaa paikkasi ilmoittautumalla Renkomäen kirjaston asiakaspalveluun.
Haluaisitko minut vetämään vastaavia tekoäly- ja sometyöpajoja? Ota yhteyttä ja jutellaan.
Linkki Renkomäen kirjaston ohjelmaan
Helsingin Kirjamessut 24.10.2025 klo 15 Vallisaari-sali
Voimaa hiljaisuudesta & Kesytä levoton mieli – Keskittymisen käsikirja
Olen kutsuttuna esiintymässä vuoden 2025 Helsingin Kirjamessuilla. Tervetuloa kuuntelemaan seuraavista aiheista:
Löydä tie luonnolliseen iloon sisäisen hiljaisuuden kautta. Magnus Appelberg kutsuu sinut matkalle kohti syvempää rauhaa ja selkeyttä. Rakkaus ja ilo eivät ole vain satunnaisia tunteita, vaan ne ovat meidän luonnollinen olotilamme. Tämän voi saavuttaa, kun ajatusten ja tunteiden loputon virta pysähtyy edes hetkeksi.
Haluatko oppia keskittymään paremmin ja saavuttaa enemmän?
Nykyelämän hektisyys haastaa keskittymiskykyämme. Meidän on kuitenkin mahdollista vahvistaa tarkkaavaisuuttamme ja hallita tehokkaammin ajankäyttöämme. Kirjassaan Kesytä levoton mieli – Keskittymisen käsikirja opettaja Pasi Hänninen avaa keskittymiskyvyn saloja tutkimustiedon ja käytännön vinkkien avulla.
Linkki Helsingin Kirjamessujen ohjelmaan
Tietokirjafestivaalit Tekstin talossa 5.–6.9.2025
Odotettu Tietokirjafestivaali järjestettiin 5.–6. syyskuuta 2025 Helsingin Tekstin talossa (Lintulahdenkatu 3) sekä verkossa. Festivaali kokoaa vuosittain yhteen kirjailijoita, tutkijoita ja lukijoita keskustelemaan tietokirjallisuudesta ja sen ajankohtaisista teemoista. Tämän vuoden teemana oli Muutos, ja ohjelma oli yleisölle avoin ja maksuton.
Minulla oli ilo olla mukana festivaalin ohjelmassa. Oma osuuteni oli lauantaina 6.9. klo 17, jolloin osallistuin keskusteluun digitaalisesta informaatiosta ja keskittymiskyvystä. Puhuimme siitä, miten arjen informaatiotulvassa ja jatkuvien ärsykkeiden keskellä voimme löytää takaisin kadonneen keskittymiskyvyn.
Keskustelijoina Pasi Hänninen, Perttu Pölönen ja Minna Huotilainen.
Jos et päässyt paikalle, voit katsoa ohjelman verkossa. Parvisalin ohjelma julkaistiin Yle Areenassa suorana ja se on löydettävissä tallenteena Suorana suomalaisilta -sarjassa tai tämän linkin kautta.
Syksyllä 2025 on tulossa myös toinen kirjailjavierailu erääseen suureen tapahtumaan, mutta siitä lisää myöhemmin.
Vierailu Radio Keskisuomalaisen aamuohjelmassa 22.7.2025
Toimittaja Jere Korkalainen haastatteli minua Radio Keskisuomalaisen Aamukahveilla Instagram-profiilistani vanhajyvaskyla. Seuraajia vanhajyvaskyla:lla on pian jo 6000! Haastattelusta tehdyn podcastin löydät oheisesta linkistä:
Instagram-käyttäjätili kokoaa ihmiset muistelemaan menneiden aikojen Jyväskylää
Keskisuomalainen julkaisi 14.3.2025 kirjoitukseni ”Leikki on tärkeää, lopetetaan sen väheksyntä”
Leikki on olennainen osa ihmisyyttä, ja Johan Huizingan klassinen teos Homo Ludens (1938) nosti sen keskiöön ihmiskulttuurin tutkimuksessa. Huizinga esitti, että leikki ei ole pelkkään lasten puuhaa tai ajanvietettä, vaan kulttuurien peruspilari, joka vaikuttaa niin kieleen, taiteeseen, tieteeseen kuin uskontoihinkin.
Lapsen kehityksessä leikki on keskeinen väline oppimiselle. Sen avulla lapset harjoittelevat motorisia taitoja, sosiaalisia vuorovaikutuksia, kognitiivisia kykyjä sekä tunteiden sääntelyä.
Esimerkiksi roolileikit auttavat lapsia ymmärtämään toisten ihmisten näkökulmia ja kehittämään empatiakykyä. Rakenteluleikit puolestaan edistävät ongelmanratkaisutaitoja ja luovuutta.
Leikin merkitys ei kuitenkaan rajoitu lapsuuteen. Myös aikuiset leikkivät, vaikkakin usein eri muodoissa. Pelit, urheilu, taide ja jopa huumori ovat esimerkkejä aikuisten leikillisistä toiminnoista. Nämä tarjoavat mahdollisuuden rentoutumiseen, itsensä ilmaisuun ja yhteyden luomiseen muihin ihmisiin. Aikuisuuden leikillisyys voi myös toimia vastavoimana arjen vakavuudelle, tuoden elämään iloa ja merkityksellisyyttä.
”Leikki on osa elämänkokemusta, joka tekee meistä inhimillisiä.”
Moderni yhteiskunta on osin vieraannuttanut ihmisen leikillisyydestä. Tiukat aikataulut, tehokkuusvaatimukset ja teknologian jatkuva läsnäolo voivat vähentää tilaa spontaanille leikille.
Yhteiskunnassamme on lisäksi pitkän vallinnut asenne, jossa leikki nähdään pelkkänä viihteenä tai jopa ajanhukkana. Tämä aliarvostus heijastuu esimerkiksi koulujen opetussuunnitelmiin, joissa leikillisyys jää helposti toissijaiseksi tiukkojen oppimistavoitteiden rinnalla.
Työelämässä leikillisyys saattaa puolestaan herättää skeptisyyttä, koska se ei suoraan tuota mitattavia tuloksia. Tämä näkökulma on kuitenkin kapea, sillä leikin todelliset hyödyt ulottuvat paljon syvemmälle.
Leikkiä ei tule ajatella vain keinona rentoutua, vaan se on elintärkeää yksilön hyvinvoinnille ja yhteisön dynamiikalle. Se auttaa kehittämään luovuutta, kriittistä ajattelua ja empatiaa – taitoja, jotka ovat tärkeitä kaikilla elämän osa-alueilla.
Esimerkiksi työyhteisöt, jotka kannustavat leikillisyyteen, voivat luoda innovatiivisemman ja sitoutuneemman työyhteisön. Vastaavasti lasten leikkiin panostaminen ei ainoastaan edistää oppimista, vaan myös tukee henkistä ja sosiaalista hyvinvointia.
On siis aika haastaa oletus, että leikki on vain lasten etuoikeus tai aikuisten harvinainen huvittelumuoto.
Leikki on osa elämänkokemusta, joka tekee meistä inhimillisiä. Sen avulla voimme rakentaa merkityksellisempää, innovatiivisempaa ja myötätuntoisempaa yhteiskuntaa.
Lopettamalla leikin väheksynnän voimme oppia arvostamaan sen tarjoamaa syvää viisautta ja voimaa, joka ulottuu arkemme jokaiselle tasolle.
Linkki Keskisuomalaiseen (vaatii tunnukset)
Keskisuomalainen julkaisi 25.2.2025 kirjoitukseni ”Luonnonmukaisia pihoja lapsille”
Nykyajan päiväkotipihat ovat usein turvallisia, mutta samalla myös steriilejä ja elottomia. Kuminurmella päällystetyt, aidatut ja kaavamaiset pihat tarjoavat lapsille turvallisen ympäristön, mutta ne jättävät paljon toivomisen varaa, kun puhutaan lasten luontosuhteen rakentamisesta ja monipuolisesta kehityksestä.
Luonnonläheiset leikkiympäristöt tarjoavat lapsille paljon enemmän kuin vain tilan liikkumiselle. Ne stimuloivat kaikkia aisteja ja tukevat motoristen ja kognitiivisten taitojen kehittymistä.
Tutkimus on osoittanut, että luonnon elementit, kuten puut, pensaat, kivet ja vesistöt, edistävät lasten itseluottamusta, ongelmanratkaisutaitoja ja sosiaalista vuorovaikutusta. Luonnossa leikkiminen rohkaisee lapsia keksimään, yhteistyöhön ja riskien hallittuun ottamiseen, mikä on keskeistä heidän kasvulleen.
Lisäksi luonnonmukaiset pihat tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden integroida luonnontieteellinen opetus arkeen. Lapset voivat tutkia kasvien elinkaarta, tarkkailla hyönteisiä, rakentaa luonnonmateriaaleista tai seurata vuodenaikojen muutoksia.
Tällainen käytännön oppiminen herättää uteliaisuutta ja tukee STEAM-ajattelua, jossa tiede, teknologia, insinööritaito, taide ja matematiikka yhdistyvät luovasti. Tämä monialainen lähestymistapa valmistaa lapsia tulevaisuuden haasteisiin, joissa joustavuus ja luovuus ovat avainasemassa.
Nykyiset standardoidut pihat eivät useinkaan tarjoa tällaista monipuolisuutta. Ne ovat usein litteitä, yksitoikkoisia ja erkaantuneita luonnosta.
Luonnonmukaiset pihat sen sijaan herättävät lapsissa ihastuksen ja uteliaisuuden luontoa kohtaan. Ne tarjoavat tilaa seikkailuille, tutkimiselle ja omien rajojen koettelemiselle. Samalla ne edistävät lasten fyysistä aktiivisuutta ja terveyttä, sillä luonnossa liikkuminen on monipuolisempaa kuin keinonurmikolla juoksentelu.
Tietenkin turvallisuus on tärkeä näkökohta päiväkotipihojen suunnittelussa, mutta se ei saa tarkoittaa, että ympäristöstä tehdään eloton. Luonnonmukaiset pihat voidaan suunnitella siten, että ne ovat turvallisia, mutta samalla inspiroivia ja haastavia.
On aika muuttaa päiväkotipihojemme filosofiaa. Sen sijaan, että rakennamme lasten maailmasta yhä enemmän erkaantunutta ja keinotekoista, voimme tarjota heille mahdollisuuden kokea luonto omien aistiensa kautta.
Luonnonmukaiset pihat tukevat lasten kokonaisvaltaista kehitystä ja kasvattavat heistä luontoa kunnioittavia, uteliaita ja luovia yksilöitä.
Lue alkuperäinen mielipidekirjoitus täältä:
Linkki Keskisuomalaiseen (vaatii tunnukset)
Kirjailijana ja opettajana teen mielelläni kirjasto- ja kouluvierailuja ja voin tulla kertomaan esimerkiksi keskittymisestä, opettamisesta, tietotekniikasta tai vaikkapa robotiikasta ja tekoälystä. Vierailun esimerkiksi kirjastoon tai kouluun voi tilata kätevästi Lukukeskuksen kautta.
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen vuodesta 2022
Kesytä levoton mieli – Keskittymisen käsikirja
Kirjassa syvennytään lapsen itsetunnon perusteisiin, kuten varhaisen vuorovaikutuksen, kiintymyssuhteen ja positiivisen palautteen merkitykseen. Kirja auttaa aikuisia ymmärtämään, kuinka turvallinen, rakastava ja kannustava kasvuympäristö muovaa lapsen minäkuvaa ja tukee hänen kasvuaan itsevarmaksi ja tasapainoiseksi aikuiseksi.
Ilmestyy 10. helmikuuta 2026.
Kesytä levoton mieli – Keskittymisen käsikirja
Kesytä levoton mieli on kattava opas keskittymiskyvyn kehittämiseen ja huomionhallintaan arjen haasteiden keskellä. Se on suunniteltu kaikille, jotka haluavat parantaa keskittymistään. Teos tarjoaa konkreettisia ratkaisuja yleisimpiin keskittymisen esteisiin.
Ilmestynyt 15. tammikuuta 2025.
Tietotekniikka
Tietotekniikka -kirja on kattava ja selkeä suomenkielinen johdatus tietotekniikan maailmaan. Kirja antaa lukijalle taustasta riippumatta peruskäsityksen tietotekniikan olemuksesta, joka on vahvasti läsnä yhteiskunnassamme tuotannossa, arjessa, kaupassa, tietoverkoissa ja kommunikaatiossa.
Ilmestynyt 8. tammikuuta 2025.
Robotiikka ja tekoäly – Johdatus aiheeseen
Robotiikka ja tekoäly – Johdatus aiheeseen -tietokirja on julkaistu tammikuussa 2022. Kirja antaa lukijalle taustasta riippumatta peruskäsityksen robotiikasta ja tekoälystä.
Ilmestynyt tammikuussa 2022.
Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston tarjoamat tietotekniikan opintojaksot
Opiskelu Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa on joustavaa ja kaikille avointa. Voit aloittaa silloin, kun sinulle sopii, ja opiskella myös etäyhteyksin. Opiskelu on maksullista, mutta yliopiston perustutkinto-opiskelijoita varten on tarjolla maksuttomia kurssitoteutuksia.
Hänninen toimii opettajana seuraavilla opintojaksoilla: TIEP1830 Johdatus robotiikkaan (2 op), TIEP1200 Tekoälyn alkeet (2 op), ITKP0006 Palvelurobotiikka (3 op) ja TIEP1011 Web-julkaiseminen (2 op).
Opiskelijoiden palautteita
“Tämän kurssin myötä olen saanut paljon tietoa robotiikasta, ja nyt kun sitä on enemmän, olen kiinnostunut robotiikan mahdollisuuksista ja myös jo selaillut tarjolla olevaa avointa opiskelumateriaalia. On hyvä olla tietoinen, missä mennään ja mitä on tulossa. ”
TIEP1830 Johdatus robotiikkaan -kurssin opiskelija
“Kurssilla tuli esille hyvin myös robotiikan mahdollisuudet, eikä vain ne negatiiviset ajatukset joita helposti huomaa uutisvirroista. Kurssi on myös laittanut pohtimaan sitä, mitä taitoja minun olisi hyvä kehittää, jotta pärjään tulevaisuuden työelämässä. Olen tällä hetkellä ammatissa jossa ei juurikaan käytetä tekniikkaa, puhelin on ainut tekninen välinen työssäni, joten minun on syytä päivittää digiosaamista. Opiskelun kautta onneksi jonkun verran tullut käytettyä tekniikkaa, mutta paljon on vielä asioita joita olisi hyvä osata. Yksi kiinnostavimmista oli kotihoidon robotti, se olisi todella tarpeellinen ikääntyvässä yhteiskunnassa”
ITKP0006 Palvelurobotiikka -kurssin opiskelija
“Kurssin suoritustapa on loistava, mukava kun voi opiskella omaan tahtiin töiden ohella näitä asioita! Aivan huippua. Materiaali oli helppolukuista ja selkeää, ei menty liian syvälle tai vaadittu liikoja. Mahtavaa että saa suorittaa tällaisia opintoja ja kartuttaa omaa tietämystä aiheesta. Suuri kiitos!”
TIEP2000 Tekoälyn perusteita ja sovelluksia -kurssin opiskelija
Muuta mielenkiintoista
Mistä suomalainen peliala on saanut alkunsa? Mikä merkitys Commodore 64 -tietokoneella oli? Entä demoscenellä? Vaikuttiko Nokian menestys myös pelialaan Suomessa? Mikä oli Riot Entertainment?
Bittilaakson ensimmäisessä podcastissa johdatellaan kuuntelija suomalaisen pelialan mystisen utuiseen alkuhistoriaan – ja tuodaan esiin myös niitä harvemmin muisteltavia takapakkeja ja epäonnistumisia.
Alunperin Jyväskylän yliopiston ITKP0006 Palvelurobotiikka -opintojaksolle tehty luentovideo robotiikan historiasta on katsottavissa kaikille aiheesta kiinnostuneille.