Tällä sivulla olevat kirjoitukseni tarjoavat ideoita, näkökulmia ja käytännön vinkkejä, jotka tukevat varhaiskasvattajien työtä ja rikastuttavat arkea. Toivottavasti niistä on apua kehittämään luovia ja leikillisiä oppimisympäristöjä lapsille.

Varhaisen matematiikan opetus: Kokopäiväpedagogiikka ja opettajan rooli

Tämä materiaali on tuotettu osana Jyväskylän yliopistossa suoritettavia varhaiskasvatustieteen opintoja opintojaksolla VAAM1362 Matematiikka. Tekijät toivovat, että se antaa ideoita ja ajatuksia matematiikan hyödyntämisessä varhaiskasvatuksessa. Jos materiaalista on sinulle hyötyä, kuulisimme mielellämme ajatuksiasi siitä: pasi.p.hanninen (a) gmail.com.

Voit myös ladata materiaalin PDF-muodossa alta.

Leikkivä ihminen (homo ludens)

Leikki on olennainen osa ihmisyyttä, ja Johan Huizingan klassinen teos Homo Ludens (1938) nosti sen keskiöön ihmiskulttuurin tutkimuksessa. Huizinga esitti, että leikki ei ole pelkkään lasten puuhaa tai ajanvietettä, vaan kulttuurien peruspilari, joka vaikuttaa niin kieleen, taiteeseen, tieteeseen kuin uskontoihinkin. Tässä esseessä tarkastellaan leikin merkitystä yksilön kehitykselle, yhteisölle ja laajemmin ihmiskulttuurille, sekä pohditaan, miksi leikkiä voidaan pitää yhtenä ihmisen perusominaisuuksista.

Leikin käsite ja ominaispiirteet

Leikkiä on vaikea määritellä yksiselitteisesti, mutta siitä voidaan tunnistaa tiettyjä piirteitä. Ensinnäkin leikki on vapaaehtoista. Se ei ole pakon sanelemaa, vaan siihen osallistutaan halusta ja ilosta. Toiseksi leikki on erillinen arjen todellisuudesta; se tapahtuu ”kuin leikisti” ja luo oman todellisuutensa, jossa on omat sääntönsä ja merkityksensä. Kolmanneksi leikki on itseisarvoista. Sillä ei tarvitse olla ulkoista päämäärää, vaan se on merkityksellistä itsessään. Näiden ominaispiirteiden ansiosta leikki tarjoaa turvallisen tilan kokeilla, oppia ja luoda uutta.

Leikki yksilön kehityksessä

Lapsen kehityksessä leikki on keskeinen väline oppimiselle. Sen avulla lapset harjoittelevat motorisia taitoja, sosiaalisia vuorovaikutuksia, kognitiivisia kykyjä sekä tunteiden sääntelyä. Esimerkiksi roolileikit auttavat lapsia ymmärtämään toisten ihmisten näkökulmia ja kehittämään empatiakykyä. Rakenteluleikit puolestaan edistävät ongelmanratkaisutaitoja ja luovuutta.

Leikin merkitys ei kuitenkaan rajoitu lapsuuteen. Myös aikuiset leikkivät, vaikkakin usein eri muodoissa. Pelit, urheilu, taide ja jopa huumori ovat esimerkkejä aikuisten leikillisistä toiminnoista. Nämä tarjoavat mahdollisuuden rentoutumiseen, itsensä ilmaisuun ja yhteyden luomiseen muihin ihmisiin. Aikuisuuden leikillisyys voi myös toimia vastavoimana arjen vakavuudelle, tuoden elämään iloa ja merkityksellisyyttä.

Leikki yhteisössä ja kulttuurissa

Leikki ei ole vain yksilön toimintaa, vaan sillä on suuri merkitys myös yhteisöjen rakentumisessa ja kulttuurin muotoutumisessa. Monet perinteiset juhlat ja rituaalit, kuten karnevaalit, tanssit ja urheilukilpailut, ovat leikillisiä tapahtumia, jotka yhdistävät ihmiset ja vahvistavat yhteisön identiteettiä. Leikin avulla yhteisöt voivat myös päästää hetkeksi irti hierarkioista ja arjen rutiineista.

Kulttuurin tasolla leikki on läsnä kaikessa luovassa toiminnassa. Taide, kirjallisuus ja musiikki ovat pohjimmiltaan leikillisiä, sillä ne leikkivät merkityksillä, muodoilla ja tunteilla. Myös tieteelliset ja teknologiset innovaatiot syntyvät usein leikillisestä kokeilusta ja uteliaisuudesta.

Leikki ja nykyaika

Moderni yhteiskunta on osin vieraannuttanut ihmisen leikillisyydestä. Tiukat aikataulut, tehokkuusvaatimukset ja teknologian jatkuva läsnäolo voivat vähentää tilaa spontaanille leikille. Kuitenkin viime vuosikymmeninä on alettu ymmärtää leikin merkitys uudella tavalla. Esimerkiksi pelillistämistä hyödynnätään nykyään oppimisessa ja työelämässä, ja mindfulness-harjoitukset tuovat leikillistä läsnäoloa arkeen.

Digitaalinen maailma tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia leikille. Videopelit, sosiaalisen median haasteet ja virtuaalitodellisuuden kokeilut ovat kaikki esimerkkejä siitä, miten leikki voi mukautua uusiin konteksteihin. Tämän kehityksen keskellä on kuitenkin tärkeää varmistaa, ettei leikistä tule vain suorittamista tai kulutusta, vaan se säilyttää vapautensa ja itseisarvonsa.

On aika lopettaa leikin väheksyntä – Leikki ei ole vain leikkiä

Yhteiskunnassamme on pitkän vallinnut asenne, jossa leikki nähdään pelkkänä viihteenä tai jopa ajanhukkana. Tämä aliarvostus heijastuu esimerkiksi koulujen opetussuunnitelmiin, joissa leikillisyys jää helposti toissijaiseksi tiukkojen oppimistavoitteiden rinnalla. Työelämässä leikillisyys saattaa puolestaan herättää skeptisyyttä, koska se ei suoraan tuota mitattavia tuloksia. Tämä näkökulma on kuitenkin kapea, sillä leikin todelliset hyödyt ulottuvat paljon syvemmälle.

Leikkiä ei tule ajatella vain keinona rentoutua, vaan se on elintärkeää yksilön hyvinvoinnille ja yhteisön dynamiikalle. Se auttaa kehittämään luovuutta, kriittistä ajattelua ja empatiaa – taitoja, jotka ovat tärkeitä kaikilla elämän osa-alueilla. Esimerkiksi työyhteisöt, jotka kannustavat leikillisyyteen, voivat luoda innovatiivisemman ja sitoutuneemman työyhteisön. Vastaavasti lasten leikkiin panostaminen ei ainoastaan edistää oppimista, vaan myös tukee henkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

On siis aika haastaa oletus, että leikki on vain lasten etuoikeus tai aikuisten harvinainen huvittelumuoto. Leikki on osa elämänkokemusta, joka tekee meistä inhimillisiä. Sen avulla voimme rakentaa merkityksellisempää, innovatiivisempaa ja myötätuntoisempaa yhteiskuntaa. Lopettamalla leikin väheksynnän voimme oppia arvostamaan sen tarjoamaa syvää viisautta ja voimaa, joka ulottuu arkemme jokaiselle tasolle.